Lämpöpumpun mitoitus: teho, tehomitoitus vai energiamitoitus ja yleisimmät mitoitusvirheet

Lämpöpumppu mitoitetaan talon lämmitystehon tarpeen ja vuotuisen lämmitysenergian mukaan. Tehontarve kertoo, kuinka paljon lämpöä talo tarvitsee kylmimpänä päivänä, ja energiantarve kertoo, kuinka paljon lämpöä kuluu koko vuonna. Maalämmössä ja ilma-vesilämpöpumpussa valitaan yleensä joko osatehomitoitus, jossa pumppu kattaa suurimman osan vuoden energiasta ja sähkövastus auttaa kovimmilla pakkasilla, tai täystehomitoitus, jossa pumppu riittää yksin lähes aina. Väärä mitoitus on yksi kalleimmista virheistä: alimitoitettu laite nostaa sähkölaskua, ja ylimitoitettu maksaa turhaan enemmän ja voi käydä tehottomasti. Tämä opas kertoo, mitä mitoituksessa lasketaan ja mitä tarjouksesta kannattaa tarkistaa.

Mitoituksen lähtötiedot

Hyvä mitoitus alkaa luvuista, jotka omistaja voi itse koota:

Lähtötieto	Mistä se löytyy	Miksi se on tärkeä
Vuosikulutus 2–3 vuodelta	Sähkö-, öljy- tai kaukolämpölaskut	Kertoo todellisen energiantarpeen
Lämmitetty pinta-ala ja tilavuus	Rakennuspiirustukset	Tarkistus kulutustiedoille
Rakennusvuosi ja eristykset	Piirustukset, energiatodistus	Vaikuttaa tehontarpeeseen
Lämmönjakotapa ja menoveden lämpötila	Nykyinen kattila ja patterit	Määrää hyötysuhteen
Käyttöveden kulutus	Asukasmäärä, tottumukset	Osa vuoden energiasta
Pääsulakkeen koko	Sähkökeskus, verkkoyhtiö	Rajoittaa lisävastuksen käyttöä
Paikkakunta	Osoite	Mitoitusulkolämpötila vaihtelee etelästä pohjoiseen

Motivan mukaan kodin kokonaisenergiankulutuksesta huonetilojen lämmitys on tyypillisesti 40–60 %, käyttöveden lämmitys 10–25 % ja tuloilman esilämmitys 5–15 %. Jakauma auttaa arvioimaan, kuinka suuri osa kulutuksesta siirtyy lämpöpumpulle.

Osatehomitoitus vai täystehomitoitus

Mitoitustapa	Mitä tarkoittaa	Hyödyt	Huomioi
Osatehomitoitus	Pumpun teho on pienempi kuin kylmimmän päivän tarve; sähkövastus täydentää	Pienempi hankintahinta, maalämmössä lyhyempi kaivo	Kovilla pakkasilla sähkönkulutus ja tehopiikit kasvavat
Täystehomitoitus	Pumppu kattaa lähes aina koko tarpeen	Vähemmän vastuslämmitystä, pienemmät tehopiikit	Suurempi investointi; liian suuri pumppu voi käydä lyhyin jaksoin

Moni maalämpöjärjestelmä mitoitetaan niin, että pumppu tuottaa valtaosan vuoden energiasta, vaikka se ei yksin riittäisi aivan kylmimpinä päivinä. Tämä johtuu siitä, että kovimpia pakkaspäiviä on vuodessa vähän. Pyydä toimittajaa kertomaan, kuinka monta prosenttia vuoden energiasta pumppu tuottaa valitulla mitoituksella ja paljonko sähkövastus arviolta kuluttaa.

Havainnollistava esimerkki: talon vuotuinen lämmitysenergia on 20 000 kWh. Toimittaja A mitoittaa pumpun tuottamaan 95 % energiasta, jolloin vastukselle jää 1 000 kWh. Toimittaja B tarjoaa pienemmän pumpun, joka tuottaa 85 %, ja vastukselle jää 3 000 kWh. Jos sähkö maksaa 0,15 €/kWh, ero vastussähkössä on 2 000 kWh × 0,15 € = 300 € vuodessa. Lisäksi pumpun omassa kulutuksessa on eroa. Vertaa tätä hintaeroon.

Maalämpökaivon mitoitus

Maalämmössä kaivo on osa mitoitusta. Kaivon on tuotettava se energia, jonka pumppu kerää vuodessa, ilman että kallio jäähtyy pitkällä aikavälillä liikaa. Kaivon pituus riippuu:

vuotuisesta lämmitysenergiasta, joka otetaan kalliosta
kallioperän lämmönjohtavuudesta, joka vaihtelee kivilajin mukaan
maakerroksen paksuudesta, koska maakerroksen osuus ei tuota yhtä paljon kuin kallio
naapurikaivojen läheisyydestä, koska vierekkäiset kaivot voivat jäähdyttää toisiaan

Pyydä kaivon mitoitus kirjallisena ja kysy, mihin vuosienergiaan ja kallioperän ominaisuuksiin se perustuu. Maalämpökaivon hinta-arvio näyttää, miten syvyys vaikuttaa hintaan.

Ilma-vesilämpöpumpun mitoituksen erityispiirteet

Ilma-vesilämpöpumpun teho laskee, kun ulkolämpötila laskee, ja samalla talon lämmitystehon tarve kasvaa. Siksi mitoituksessa katsotaan laitteen tehoa matalissa ulkolämpötiloissa, ei vain nimellistehoa. Kysy toimittajalta:

mikä on laitteen lämmitysteho esimerkiksi −15 °C:ssa ja −25 °C:ssa
millä ulkolämpötilalla sähkövastus alkaa auttaa (tasapainopiste)
paljonko vastusta on, ja mahtuuko se pääsulakkeisiin muiden kuormien kanssa
millä menoveden lämpötilalla laskelma on tehty

Ilmalämpöpumpun mitoitus

Ilmalämpöpumpussa mitoitus on yksinkertaisempi, koska laite on lisälämmönlähde. Tärkeintä on sijoitus ja teho kylmällä. Liian pieni laite käy pakkasella täysillä ja jättää pattereille ison osan, liian suuri laite maksaa enemmän kuin tarpeen. Lue ilmalämpöpumpun hinta ja asennus.

Mitä tarjouksessa pitää näkyä

Mitoituksen lähtötiedot: vuosienergia, tehontarve, mitoitusulkolämpötila
Laitteen teho ja energiaosuus prosentteina
Sähkövastuksen koko ja arvioitu käyttö
Maalämmössä kaivon syvyys ja määrä
Arvio vuosihyötysuhteesta
Menoveden lämpötila, jolla laskelma on tehty

Jos kaksi tarjousta on mitoitettu eri lähtötiedoista, ne eivät ole vertailukelpoisia. Pyydä toimittajia käyttämään samoja kulutustietoja. Lue lämpöpumpputarjousten vertailu ja palaa laskelmaan oppaassa lämpöpumppulaskelmat esimerkein.

Mitoitus ja kotitalousvähennys

Mitoitus ei vaikuta suoraan kotitalousvähennykseen, mutta suurempi järjestelmä lisää usein myös työn osuutta, esimerkiksi syvemmän kaivon porauksen takia. Jos täystehomitoitus nostaa hintaa 2 000 € ja siitä työn osuus on 800 €, vähennys kasvaa 40 %:n tasolla 320 € tai öljylämmityksestä luovuttaessa 60 %:n tasolla 480 €, jos enimmäismäärä ei ole jo täynnä. Nettohintaero jää siis pienemmäksi kuin bruttohintaero. Laske tilanne kotitalousvähennyslaskurilla.

Havainnollistava mitoitusvertailu kahdelle talolle

	Talo A	Talo B
Rakennusvuosi	1975	2005
Pinta-ala	140 m²	160 m²
Lämmitysenergian tarve	24 000 kWh/v	14 000 kWh/v
Lämmönjako	Patterit	Vesikiertoinen lattialämmitys
Menoveden lämpötila pakkasella	Korkea	Matala
Vaikutus mitoitukseen	Suurempi pumppu ja syvempi kaivo; heikompi hyötysuhde	Pienempi pumppu; parempi hyötysuhde

Esimerkki näyttää, miksi pinta-ala ei riitä mitoitusperusteeksi. Pienempi talo A tarvitsee enemmän energiaa kuin suurempi talo B, ja sen vanha patteriverkko vaatii kuumempaa vettä. Talon A omistaja voi saada paremman lopputuloksen, jos osa pattereista vaihdetaan suurempiin tai talon lisäeristys tehdään ennen lämpöpumpun mitoitusta.

Usein kysytyt kysymykset

Riittääkö pinta-ala mitoitukseen?

Ei. Kaksi samankokoista taloa voi kuluttaa hyvin eri määrän energiaa eristyksen, ilmanvaihdon ja asukkaiden mukaan. Todelliset kulutustiedot ovat paras lähtökohta.

Mitä jos aion lisäeristää talon?

Kerro siitä toimittajalle. Lisäeristys pienentää tehontarvetta, ja laitteen voi mitoittaa pienemmäksi. Motiva suosittelee miettimään lämmitystarpeen pienentämistä samalla kun lämmitysjärjestelmää valitaan.

Voiko mitoituksen tarkistaa jälkikäteen?

Lämpöpumpun ohjausyksikkö kertoo usein käyntiajat ja vastuksen käytön. Jos vastus käy paljon jo lievillä pakkasilla, ota yhteyttä toimittajaan.

Kannattaako tilata erillinen suunnittelu?

Suuressa tai erikoisessa kohteessa riippumaton LVI-suunnittelija voi tarkistaa mitoituksen. Siitä aiheutuu kulu, mutta se voi estää kalliin virheen.

Pitääkö mitoituksessa huomioida sähköauton lataus?

Lämpöpumpun mitoitukseen se ei vaikuta, mutta sähköliittymän kuormitukseen vaikuttaa. Jos talossa ladataan sähköautoa, kerro siitä toimittajalle ja sähköurakoitsijalle, jotta pääsulakkeiden riittävyys ja kuormanohjaus voidaan suunnitella yhdessä.

Lähteet ja lisätietoa

Motiva — pientalon lämmitystarve ja lämpöpumppujen valinta
Geologian tutkimuskeskus GTK — kallioperätietoa
Varke — energiatodistusrekisteri
Takaisin pilarioppaaseen: lämpöpumppulaskelmat esimerkein