Suora sähkölämmitys ja lämpöpumppu: vaihtoehdot ja kustannukset sähkötalossa

Suoralla sähköllä lämmitetyssä talossa, jossa lämpö tulee sähköpattereista tai sähköisestä lattialämmityksestä, edullisin ja yleisin lämpöpumppuratkaisu on yksi tai useampi ilmalämpöpumppu. Ilma-vesilämpöpumppu ja maalämpö tarvitsevat vesikiertoisen lämmönjaon, jota sähkötalossa ei ole, joten niiden hintaan tulee lisäksi patteriverkoston tai vesikiertoisen lattialämmityksen rakentaminen. Se on usein yhtä kallis tai kalliimpi kuin itse lämpöpumppu. Poistoilmalämpöpumppu voi sopia uudehkoon taloon, jossa on koneellinen ilmanvaihto. Tämä opas vertaa vaihtoehtoja ja näyttää, miten säästöä ja takaisinmaksua arvioidaan.

Vaihtoehdot sähkötalossa

Vaihtoehto	Mitä tarvitaan	Havainnollistava hinta	Hyödyt	Rajoitukset
Yksi ilmalämpöpumppu	Sisä- ja ulkoyksikkö	1 500–3 500 €	Pieni investointi, viilennys kesällä	Lämpö ei leviä suljettuihin huoneisiin
Kaksi ilmalämpöpumppua tai monisplit	Kaksi ulkoyksikköä tai yksi ulkoyksikkö ja useampi sisäyksikkö	3 500–7 000 €	Kattaa kerroksellisen talon paremmin	Enemmän huollettavaa
Poistoilmalämpöpumppu	Koneellinen poisto, kanavat, varaaja	5 000–10 000 €	Lämmittää myös käyttövettä	Teho rajallinen, sopii lähinnä uudempiin taloihin
Ilma-vesilämpöpumppu ja uusi vesikiertoinen lämmönjako	Patteriverkosto tai lattialämmitysputket, varaaja	15 000–35 000 €	Lämmittää koko talon ja käyttöveden	Suuri remontti, purku- ja pintatyöt
Maalämpö ja uusi vesikiertoinen lämmönjako	Kaivo, pumppu, lämmönjako	25 000–45 000 €	Paras hyötysuhde	Suurin investointi, rakentamislupa

Hinnat ovat havainnollistavia suuruusluokkia omakotitaloon, eivät markkinahintoja. Lämmönjaon rakentamisen hinta riippuu erityisesti siitä, asennetaanko patterit pinta-asennuksena vai uusitaanko lattiat.

Miksi ilmalämpöpumppu on sähkötalon tavallisin ratkaisu

Suoralla sähköllä yksi kilowattitunti sähköä tuottaa yhden kilowattitunnin lämpöä. Ilmalämpöpumppu tuottaa lämmityskaudella keskimäärin moninkertaisen määrän lämpöä kuluttamaansa sähköön nähden. Kun pumppu kattaa osan lämmityksestä, sähköpatterit tekevät vähemmän työtä.

Säästö riippuu siitä, kuinka suuren osan lämmityksestä pumppu pystyy kattamaan. Avoimessa yksikerroksisessa talossa osuus voi olla suuri, kerroksellisessa tai monihuoneisessa talossa pienempi. Kovilla pakkasilla pumpun teho laskee ja patterit hoitavat suuremman osan.

Motivan ohjeet ilmalämpöpumpun käyttöön sähkötalossa

Motivan mukaan yhdellä ilmalämpöpumpulla tuotetaan tyypillisesti 30–60 prosenttia huonetilojen lämmitysenergiasta, ja yksi sisäyksikkö levittää lämpöä rakennuksesta riippuen noin 30–100 m²:n alueelle. Väliseinät ja monimutkainen pohjaratkaisu rajoittavat lämmön leviämistä, jolloin useampi sisäyksikkö voi olla perusteltu. Säästö syntyy vain, jos pumppu todella hoitaa päälämmityksen. Motiva neuvoo:

Aseta sähkölämmitys 2–4 °C pumppua matalammalle, esimerkiksi patteritermostaatit 17–19 °C ja lämpöpumppu 21 °C. Näin ilmalämpöpumppu voi Motivan mukaan pienentää sähkölämmittäjän lämmityskustannuksia noin 30–40 %.
Pidä laite lämmitys- tai jäähdytysasetuksella, ei automaattiasetuksella, ja alenna asetuksia myös poissaolon ajaksi.
Sijoita sisäyksikkö avaraan tilaan, yli 20 cm katon alapuolelle ja yli 2,2 metrin korkeudelle, kaksikerroksisessa talossa usein portaikkoon. Ulkoyksikkö asennetaan lumirajan yläpuolelle, vähintään 80 cm maanpinnasta.
Varaudu pakkasiin. Motivan mukaan ilmalämpöpumppu antaa −20 °C:n pakkasella noin puolet vähemmän tehoa kuin +7 °C:ssa, ja se tarvitsee rinnalleen itsenäisen, termostaatin ohjaaman varalämmityksen. Sähkötalossa patterit hoitavat tämän tehtävän.

Jos patterit ja termostaatit ovat yli 20 vuotta vanhoja tai mekaanisia, Motiva mainitsee niiden uusimisen ja aikaohjauksen yhtenä sähkölämmityksen tehostamiskeinona. Myös vanhan, betoniin upotetun ja osittain varaavan lattialämmityksen käyttöä voi rajoittaa, kun rinnalla on ilmalämpöpumppu tai tulisija.

Laskuesimerkki: kannattaako toinen ilmalämpöpumppu?

Havainnollistava lähtötilanne: 140 m²:n sähkölämmitteinen omakotitalo, lämmitykseen kuluu 18 000 kWh vuodessa ja sähkö maksaa kaikkineen 0,15 €/kWh.

Yksi ilmalämpöpumppu:

Oletus: pumppu kattaa 45 % lämmitystarpeesta, eli 8 100 kWh lämpöä.
Oletettu vuosihyötysuhde 2,8, joten pumppu kuluttaa 8 100 / 2,8 ≈ 2 890 kWh sähköä.
Säästö: (8 100 − 2 890) kWh × 0,15 € ≈ 780 € vuodessa.

Toinen ilmalämpöpumppu yläkertaan:

Oletus: kahden pumpun yhteinen osuus nousee 65 %:iin, eli 11 700 kWh lämpöä.
Sähkönkulutus 11 700 / 2,8 ≈ 4 180 kWh.
Säästö yhteensä: (11 700 − 4 180) kWh × 0,15 € ≈ 1 130 € vuodessa, eli toinen pumppu tuo noin 350 € lisää.

Jos toinen pumppu maksaa asennettuna 2 400 € ja kotitalousvähennyksen jälkeen noin 2 200 €, takaisinmaksu on noin 6 vuotta ilman sähkön hinnan muutosta. Kaikki oletukset ovat havainnollistavia, ja todellinen kattavuusosuus riippuu talon pohjaratkaisusta. Kokeile takaisinmaksulaskurilla.

Vesikiertoisen lämmönjaon rakentaminen

Jos haluat sähkötaloon ilma-vesilämpöpumpun tai maalämmön, tarvitset vesikiertoisen lämmönjaon. Vaihtoehtoja on kaksi:

Patteriverkosto, jossa putket asennetaan pinta-asennuksena seinien vierelle tai kattoon. Tämä on usein nopeampi ja edullisempi kuin lattioiden uusiminen.
Vesikiertoinen lattialämmitys, joka vaatii lattioiden avaamisen tai uuden pintavalun. Se sopii, jos lattiat uusitaan joka tapauksessa.

Lisäksi tarvitaan lämmönjakokeskus, käyttövesivaraaja ja tila laitteille. Vanhat sähköpatterit puretaan tai jätetään varalle. Lämmönjaon rakentaminen on perusparannustyötä, josta saa kotitalousvähennyksen työn osuudesta. Koska enimmäismäärä on 2 100 € henkilöltä vuodessa, suuri remontti kannattaa ehkä jakaa kahdelle verovuodelle tai kahdelle maksajalle. Lue kotitalousvähennys lämpöpumpun asennuksesta 2026.

Muista myös rakentamislain 42 §:n 4 momentti: jos lämmitysjärjestelmän muutos voi vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen, rakentamislupa voi olla tarpeen. Kysy kunnan rakennusvalvonnasta ennen remonttia. Katso maalämpökaivon rakentamislupa.

Sähköliittymä ja sulakkeet

Sähkötalossa pääsulakkeet ovat usein valmiiksi riittävät, koska talo on alun perin mitoitettu sähkölämmitykselle. Jos lisäksi asennetaan sähköauton latauspiste tai suuri lämminvesivaraaja, kokonaiskuorma kannattaa tarkistaa sähköurakoitsijan kanssa. Verkkoyhtiön siirtohinnoittelu voi sisältää tehomaksun, jolloin samanaikaisten suurten kuormien välttäminen pienentää laskua. Lue sähkösopimus lämpöpumpputalossa.

Varaava sähkölämmitys

Osassa sähkölämmitteisiä taloja on varaava sähkölämmitys, jossa iso vesivaraaja lämmitetään yösähköllä ja lämpö jaetaan vesikiertoisesti pattereihin tai lattiaan. Tällainen talo on lämpöpumpun kannalta erilainen kuin suora sähkölämmitys, koska vesikiertoinen lämmönjako on jo olemassa.

Talotyyppi	Lämmönjako	Luontevat vaihtoehdot
Suora sähkölämmitys	Sähköpatterit tai sähköinen lattialämmitys	Ilmalämpöpumppu, poistoilmalämpöpumppu
Varaava sähkölämmitys	Vesikiertoinen	Ilma-vesilämpöpumppu tai maalämpö varaajan rinnalle tai tilalle
Osittain varaava	Vesikiertoinen osassa taloa	Tapauskohtainen suunnittelu

Varaavassa talossa ilma-vesilämpöpumppu voidaan usein liittää olemassa olevaan varaajaan, ja maalämpö voi korvata varaajan sähkövastukset kokonaan. Motivan mukaan vesikiertoisen sähkölämmityksen sähkökattila voidaan korvata maalämpö-, ilma-vesi- tai poistoilmalämpöpumpulla, ja ilmalämpöpumppu sopii sekä suoran että vesikiertoisen sähkölämmityksen rinnalle. Ennen lämpöpumppua kannattaa tarkistaa lämmitysverkoston säädöt: Motiva neuvoo pitämään patterien kiertoveden mahdollisimman haaleana ja tarkistamaan ulkolämpötilaohjauksen ja säätökäyrän. Hinta jää selvästi pienemmäksi kuin suoran sähkölämmityksen talossa, jossa lämmönjako pitää rakentaa. Lue vaihtoehdoista ilma-vesilämpöpumpun hinta ja maalämmön hinta ja porakaivo.

Poistoilmalämpöpumppu sähkötalossa

Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmön talosta poistuvasta ilmasta ja lämmittää sillä käyttövettä ja joissain malleissa myös tuloilmaa tai vesikiertoista lämmönjakoa. Se sopii lähinnä uudehkoihin, tiiviisiin taloihin, joissa on koneellinen ilmanvaihto. Vanhassa painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetussa talossa se vaatii ilmanvaihdon uusimisen, mikä nostaa kustannuksia ja vaatii suunnittelua. Motivan mukaan poistoilmalämpöpumppu tarvitsee vähintään poistoilmakanaviston ja riittävän ilmavirran, ja ilmamäärät on otettava huomioon mitoituksessa. Koska lämmönlähteenä on 21–25-asteinen poistoilma, pumppu tuottaa lämpöä lähes vakioteholla ympäri vuoden. Kovilla pakkasilla puuttuva lämpö tuotetaan yleensä laitteen sisäisillä sähkövastuksilla, joten tulisija tai ilmalämpöpumppu rinnalla vähentää ostosähköä.

Usein kysytyt kysymykset

Kannattaako sähköpatterit säilyttää?

Yleensä kyllä. Ne toimivat lisälämpönä kovilla pakkasilla ja huoneissa, joihin ilmalämpöpumpun lämpö ei leviä. Termostaattien asetukset kannattaa säätää niin, että pumppu hoitaa ensisijaisen lämmityksen.

Toimiiko ilmalämpöpumppu varaavan sähkölämmityksen kanssa?

Toimii, mutta säädöt kannattaa suunnitella. Varaava järjestelmä lataa lämpöä yöllä, ja pumppu voi täydentää päivällä. Kysy asentajalta ohjauksesta.

Paljonko lattialämmityksen rakentaminen maksaa?

Hinta riippuu pinta-alasta, lattiarakenteista ja pintamateriaaleista. Pyydä tarjous LVI- ja lattiaurakoitsijalta erikseen ja vertaa kokonaisuutta.

Entä vapaa-ajan asunto?

Mökillä ilmalämpöpumppu on usein riittävä ratkaisu ja pitää peruslämmön talvella. Kotitalousvähennyksen voi saada myös vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä.

Paljonko sähkötalo voi säästää poistoilmalämpöpumpulla?

Säästö riippuu ilmanvaihdon ilmamäärästä ja siitä, mihin lämpöä käytetään. Käyttöveden lämmitys on usein suurin hyötykohde. Pyydä toimittajalta laskelma, joka perustuu talosi ilmanvaihdon mitattuihin ilmamääriin eikä pelkkään pinta-alaan.

Lähteet ja lisätietoa

Motiva — tietopankki: kodin energiatehokas sähkölämmitys, ilmalämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu
Verohallinto — kotitalousvähennyksen ehdot
Energiavirasto — sähkön siirto ja verkkopalvelut
Finlex — rakentamislaki 751/2023
Takaisin pilarioppaaseen: lämpöpumpun hinta 2026
Lue myös: ilmalämpöpumpun hinta ja asennus